Microsoft Power Platform ja kansalaiskehittäjien esiinmarssi – paradigman muutos vaiko pelkkää hypeä?

Blogi Kirjoittanut:
Koodaa liiketoimintasovellus päivässä? Liiketoiminnan käyttäjät rakentavat sovelluksensa hiirtä kliksuttelemalla? Jäävätkö perinteiset IT-organisaatiot ja koodarit työttömiksi? "Kansalaiskehittäminen" ja "no-code" esiintyvät taajaan IT-toimittajien myyntipuheissa ja alan medioissa. Mistä siis on oikein kyse ja miten Microsoft-teknologiaan nojautuvan organisaation tulisi asiaaan suhtautua?

Suurin osa isoista yrityksistä on viime vuosien aikana liittänyt käyttäjähakemistonsa, siirtänyt tuottavuustyökalunsa ja ottanut käyttöön liiketoimintasovellusten pakettiratkaisuja kuten CRM:n pilveen. Erityisesti Microsoft-maailmassa viimeisen 5-6 vuoden aikana tapahtunut muutos on ollut poikkeuksellisen suuri Office 365:en ja Dynamics 365:en syrjäytettyä lähes kokonaan omilla tai erillisten palveluntuottajien palvelimilla ajetut ratkaisut. Seuraava luonnollinen askel pilvievoluutiossa on astetta asiakaskohtaisempien sovellusten ja ratkaisujen toteuttaminen samaan pilviympäristöön. Tähän käsillä olevaan markkinamahdollisuuteen Microsoft on esitellyt useita työkaluja ja teknologioita, joita viime kuukausien aikana on alettu kovalla panostuksella markkinoimaan Power Platform -nimen alla.

Microsoft Power Platform – lyhyt oppimäärä

Microsoft Power Platform on konsepti ja ratkaisualusta, joka mahdollistaa yrityskohtaisten sovellusten nopean kehittämisen ja olemassa olevien Microsoft-pilvipohjaisten ratkaisujen tehokkaan laajentamisen asiakaskohtaisiin tarpeisiin. Keskeisimpinä tietolähteinä Microsoft Power -pohjaisissa sovelluksissa toimivat mm. Office 365 -tallennuspaikat ja Dynamics 365 -palvelusta tutut tietuejoukot. Uusien sovellusten luomiseen ja olemassa olevien ratkaisujen laajentamiseen Microsoft Power tarjoilee PowerApps-työkalun interaktiivisten appsien kehittämiseksi, Power BI:n eri lähteistä dataa yhdistävien visuaalisten raporttien laatimiseksi ja Microsoft Flow:n työnkulkuautomaatioon.  Kaikkien näiden työkalujen lähtökohta on visuaalisessa ja nopeassa kehittämisessä, joka ei lähtökohtaisesti vaadi koodin kirjoittamista. Eli puhutaan ns. ”no-code” tai ”low-code” -kehittämisestä.

No-code ja Low-code – eihän tämä olekaan uusi juttu

Microsoft Power -alustan keskeinen arvolupaus liittyy sovelluskehityksen merkittävään nopeuttamiseen, kun liiketoimintakäyttäjät pystyvät kehittämään sovelluksia ilman tarvetta koodipohjaiselle, kalliille ja hitaalle kehitykselle. Ajatus ja arvolupaus sinänsä ei ole millään tavalla uusi, sillä jo vuosikymmenien ajan softakehityksen evoluutio on vienyt kohti korkeampaa tuottavuutta, johon on keskeisesti liittynyt kehitystyökalujen visuaalisuuden lisääntyminen. Jo 1980-luvulla softakehityksessä kuumia trendejä oli Rapid Application Development (”RAD”), joka perustui nopeaan, prototyyppejä hyödyntävään ohjelmistokehitykseen, jonka keskeisiä mahdollistajia olivat mm. graafiset työkalut käyttöliittymien toteuttamiseksi. Myös esimerkiksi oma alan ensimmäinen työpaikkani 90-luvun lopussa oli ”low-codea” puhtaimmillaan: Microsoft Access -pohjaisen finanssialan raportointisovelluksen käyttöliittymien ja tietomallien rakentamista kliksutellen visuaalisella editorilla, välillä loikaten muokkaamaan käsin tietokantakyselyitä, kun ilman koodia tuotettavien ratkaisujen kehittämisen rajat tulivat  vastaan.

Microsoft Powerin villakoiran ydin

Microsoft Power -alustan pihvi ei ole niinkään se, että graafisella käyttöliittymällä voidaan luoda lomakkeita, vuokaavioita ja näiden mukaan toimivia sovelluksia. Pihvi on siinä, että viimeisen viiden vuoden aikana yritykset ovat siirtäneet viestintä-, tuottavuus- ja enenevässä määrin myös liiketoimintasovellustensa avainjärjestelmät vakiomuotoiseen, kaikille asiakkaille samalla tavalla toimivaan pilvipalveluun. Ja kun Microsoft on tuonut monipuoliset no-code-välineet (PowerApps, Flow, Power BI), joilla voidaan täysimääräisesti hyödyntää pilveen jo vietyä dataa ja tuttuja tietomalleja, on seurauksena kehitystyön tuottavuuden merkittävä nousu ja käsin tuotettujen koodirivien määrän pieneneminen. Eli jo toteutunut pilvitransformaatio yhdessä Microsoft Power -tuoteperheen mahdollisuuksien kanssa murtaa juurikin ne esteet, jotka tähän asti ovat estäneet no-code-visioiden toteutumisen laajassa mittakaavassa.

Microsoft Power on oman organisaatiomme lukuisten projektikokemusten mukaan saavuttanut hyvän kypsyystason ja olemassa olevaa, jo pilveen siirrettyä dataa hyödyntämällä mahdollistaa selkeitä tuottavuushyppyjä verrattuna perinteiseen softakehityksen prosessiin. Kuitenkin realismin nimissä pitää todeta, että isoissa yrityksissä IT:en toimintaympäristö sisältää edelleen paljon omilla palvelimilla ylläpidettävää dataa ja toisaalta modernien no-code-välineidenkään ominaisuudet eivät taivu jokaiseen asiakasvaatimukseen. Moderneissa pilveen toteutettavissa sovelluskehitysprojekteissa kannattaa maksimoida Microsoft Power -työvälineistä saatava hyöty, mutta varautua edelleen myös pieneen määrään pilven ehdoilla tapahtuvaa kooditason räätälöintiä. Kuitenkin sen sijaan, että uuden sovelluksen kehittämiseksi palkataan määrittelykonsultti ja 5 koodaria, jatkossa IT-kumppaniltakin voidaan pyytää liiketoimintaa ymmärtävä sovelluskonsultti ja osa-aikainen arkkitehti. Ja pidemmällä aikavälillä organisaatiot voivat vähentää riippuvuuttaan toimittajien räätälikoodiratkaisuista ottaen enemmän vastuuta sovellusten rakentamisesta.

Miten alkuun

Alkuun pääsee parhaiten kokeilemalla ja konkreettisen liiketoimintatarpeen kautta. Suoraviivaisinta on alkaa ennakkoluulottomasti ottaa Power-alustaa itse haltuun esimerkiksi konsulttimme Timo Pertilän blogeja lukemalla. Monesti nopeampi ja hallitumpi tapa on kuitenkin kutsua konsultti apuun. Kun ensimmäinen liiketoimintaa tukeva PowerApps-pohjainen täsmäratkaisu on kehitetty, on organisaatiolla konkreettiset ja hyvät eväät Microsoft Power -alustan laajemman hyödynnettävyyden arvioimiseksi.